Aloitin uuden legacyn, kun edellinen alkoi tuntumaan vähän tönköltä. Anteeksi niille, jotka tykästyivät jo Rowanneihin :---(  Joka tapauksessa, en voi elää ilman lc:n pitämistä joten .. tässä uutta linkitettävää !  

Muistatko .. , Muistatko Frankie Howard?  Kun me karattiin salaa koulusta pussailemaan sen hylätyn metroaseman taakse.

Kun mua ahisti mun vanhemmat, sä vaan hymyilit .. 

Ja sanoit, että kaikki järjestyy.. 

Mä rakastin sua, todella rakastin .. Ja mä tiesin, että sä rakastat mua. 

Tai se kun mä karkasin kotoa sun luokse leikkipuistoon. Kun sä annoit mullevauhtia siinä keinussa..

 Mun sydän hakkas kiivaasti sinä iltana .., Mä en unohda sitä koskaan ..

Mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan, ei ehkä niin nopeesti kuin toisilla, mutta sillon se hetki ei kestäny ku hetken verran .. 

 Toistelen edelleen sun sanojas, - Mä rakastan sua, aina ja ikuisesti .. 
 
 
 
Vatsaani kouraisee vieläkin kun muistelen niitä päiviä .. 
 
 
 Mut nyt, kaikki tuntuu olevan toisin. Heti kun me saatiin se, mitä me kolme vuotta sitte yhessä unelmoitii, Me tuhottiin se melkein heti. 
 
 
Tänne meijän yhteinen tarina sitte sijoittui, eihän meillä tietenkää ollu varaa parempaa, ku jäätii omillemme. Ei se sen jälkee enää mitää tuhkimotarinaa ollukkaa .. 
 
 
-Ollaan kyl kusessa pahemman kerran! Frankie ärähti ja paiskas mun tekemän raskaustestin pöydälle. -Mikset sä kertonu mulle aikasemmi?
 
 
-M-mä tiesin et sul on kädet täynnä töitä meijän elättämistä varte, mä en halunnu aiheuttaa sulle yhtää enempää stressiä ton testin tuloksen takii.
  
 
-Daniela, etkö sä tajua? Ei raha kasva puussa, me eletään näinki jo velkahelvetissä! 
 
 
-Mä luulin,että säki olisit valmis ottamaan tästä vastuun, sanoin ja katsoin Frankieta anovasti. -Hahhah, älä luulekkaa, Frankie Howard, perheenisä!  Älä naurata.. 
 
 
-Huoh, oishan se pitäny arvata, tuhahdin.
  
 
-Etkö sä tajua? Me ollaan just pistämässä välejämme poikki ja siihen sotkuun pitäis vielä lisätä joku haiseva pentu? Sä et oo tosissas! 
 
 
-Hitto sä oot itsekäs! Luuleksä et mä haluun antaa mun lapsen pois sen takia , että meillä on ollu vähä vaikeaa!? 
 
 
-Ei me pystyttäs yhessä mitää lasta elättää! Sen lapsen ois parempi jos se ei syntyis! Frankie huusi. Vetäydyin hiljaiseksi .. -Mmä.,Mä .., änkytin. 
 
 
 -Äh, anna olla. Mä oon muutenki ajatellu muuttaa takas SimCityyn, sä voit jäädä sen lapsen kaa tänne jos sä haluut pitää sen, Frankie keskeytti.
 
 
-S-sä et voi olla tosissas? Mä luulin, että sä ees yrittäisit elää mun kanssa, kyyneleet valuivat silmistäni. -Daniela, mä oon harkinnu tätä jo pitemmän aikaa.. 
 
 
-Mä toivon sulle vaan kaikkee hyvää, enkä taho et joudut antaa mun takii ton lapsen pois. Tää kaikki on ollu ohi jo pitemmän aikaa, Ei se johu pelkästään sun raskaudestas.
-Mmut .. 
 
 
-Hsss, näin on parempi meille kaikille. Faija tarjos mulle duunia sen autokorjaamolta, kyl sä pärjäät sen vauvan kaa kahestaanki, tää ei vaan enää toimi .. 
 
 
 -Mmut, millon sä aattelit lähtee? kysyin. -Heti ku saan tavarat pakattua, Frankie vastasi. 
 
*               *               *               *              *              *             *             *             *               *     
 
 
 -Täs tais olla viimene matkalaukku,  -Mmm.. 
 
 
-Daniela, relaa. Sä tuut pärjää hienosti sen lapsen kaa, Frankie hymyili. -Mut yheksän kuukautta ihan yksin, mä tarviin sua, kyyneleet alkoivat taas valua silmistäni. -Kyl sä pärjäät, -Mut mun pitää jo mennä, ei mulla oo koko iltaa aikaa pillittää täs terassilla, Frankie tokaisi kylmästi. 
 
 
Frankie kaappas mut syleilyynsä, -Mä rakastan sua Daniela, kaikesta huolimatta. 
 
 
-Frankie oota! enhän mä voi yksin täällä elää .. , yritin huutaa Frankien perään, mutta turhaan. 
 
 
-Onhan meil ollu vähä vaikeeta, mut et sä voi tehä mulle näin! yritin jatkaa huutamista.
 
Mut ei mitää, Frankie heitti laukut takapenkille ja istui Taxin kyytiin ..
 
 
Ennenku huomasinkaan, Taxi oli jo kaukana kotikadulta, kaikki tää oli nyt sit ohi.
 
 
-Älä jätä mua Frankie !  yritin juosta Taxin perään. 
 
 
Mä odotin sua siinä samassa paikassa koko yön, jossa me ekan kerran suudeltiin. Mut sä et vaan tullu, vaikka mä kuinka huusin ja itkin. Tää tais todella olla sun osaltas ohi .. 
*                         *                          *                         *                             *               *                  *
 
Aikaa kului, ja aloin päästä pikkuhiljaa yli Frankiesta. Totuin jopa ajatukseen yksinhuoltajaäitinä, mun mahaki oli alkanu vähä kasvaa. 
 
 
Aloin etsimään jopa töitä tulevan pienokaisen elättämistä varten. Eihän se tietenkään niin helppoa ollut,mutta jotenkin oli elettävä. 
 
 
Sain haettua jopa kaatopaikalta vanhoja hylättyjä leluja, eihän mulla varaa parempaakaan ollu, mut jotakin virikkeitä lapsikin tarvitsi. Mä olin aina halunnu tulla äidiks, mut Frankie ei isäks.  Ehkä oliki vaa hyvä , että se lähti. Asiat tuntu olevan paljon paremmi näin.. 
 
Mulla kuitenkin oli sydämmessä sellane tunne, että mikää ei riitä korvaamaa pienokaiselle oman isän hellää ja hoivaa. Mä olin liian nuori olemaa hyvä Äiti, mut mä todellakin yritin olla hyvä sellanen .. 
 
----------------------------------------------------------------------------
Tää oli nyt tälläkertaa aika lyhyt ja vähän sekava (sori jos kaikki eivät tajunneet alkua, mutta siis nopean "toiminnan" syynä on se, että Daniela ja Frankie ovat seurustelleet jo kolme vuotta, mutta muutettuaan yhteen niitten suhde alko menemään alamäkeä. Ja ne on siis yrittäny ennenki erota, mutta Frankie sai nyt tarpeekseen tosta vauvauutisesta, koska ei koe olevansa hyvä roolimalli lapselleen.) Tuli ny vähä sepitettyä :D selvennykseks vaan, kommentteja?